Aloitin koulun 50-luvun puolivälissä Kontionmajalla. Majahan oli urheilumaja, joka oli otettu koulukäyttöön sen vuoksi, että koko Vartiokylän alueella oli paljon lapsia eikä koulutiloja ollut samassa suhteessa.
Anja ja Kari olivat koulussa Puotilan kartanossa, ja Kari kait jossain vaiheessa myös Mellunkylän koulussa.
Naapurista Kukan Pentti ainakin aloitti koulun samaan aikaan kuin minä, ja oli ainakin joku tuttu, kun aloitin jännittävän koulunkäynnin. Kyllä kait se aluksi jännittikin tosi paljon, kun joutui vieraaseen paikkaan ja suurin osa oli minulle tuntemattomia tyttöjä ja poikia. Muistaakseni myös Gustafssonin pojan, Timon, tunsin jotenkin etukäteen, ja Pentin ja Timon kanssa alussa muistaakseni kuljin koulumatkojakin.
Jossain vaiheessa tutustuin uusiin tyttöihin, ainakin Pirjoon, Ritvaan ja Rositaan. Myös yksi Riitta siitä Kiviportintieltä oli hyvä ystävä kouluajan. Valitettavasti heistä en ole myöhemmin kuullut enää mitään, ja kaikkien sukunimetkin ovat unohtuneet. Nuo kolme tyttöä asuivat Humikkalantiellä, tai niiden poikkikaduilla.
Opettaja oli Rauha Myllys, vähän vanhempi, mutta hyvin lasten kanssa toimeentuleva.

Kansakoulusta ei valitettavasti ole enää paljon muistoja jäljellä. Muistan kuitenkin hyvin sen, minkälainen maja oli, kävinhän mä siellä muutenkin aika paljon. Tuoksu oli aika erikoinen, johtui kait siitä, että siellä viikonloppuna oli paljon muuta toimintaa, ja porukkaa kävi paljon. Koulukeittiöstä on jäänyt mieleen se, että ruokatunnin jälkeen sai mennä kuivaamaan astioita, jos halusi. Kyllä mä siellä olin aika usein, liekö kyseessä työnarkomanian ensimmäiset oireet. Ei kait sinne pakkokaan ollut mennä.

Kouluruoathan olivat siihen aikaan puuroja, vellejä ja keittoja. Nykyajan lapset olisivat varmaankin ihmeissään moisista pääruoista. Perjantaisin saatiin useimmiten keiton kanssa hyvät sämpylät ja sen kanssa Valion ”kolmikulmajuustoja”, ja lisäksi oli vielä jälkiruokana jäätelöpuikot. Ne olivat oikeita herkkuhetkiä muuten tylsään koulumuonaan. Varsinkin pinaattikeittoa söin pitkin hampain. Päätinkin, etten ikinä vapaaehtoisesti syö moista keittoa.
Aikuisena vielä muistin, miten ruokaa inhosin ja ajattelin, etten minä ainakaan omaa lastani kiusaa tuollaisella ruoalla, joten en sitä sitten koskaan kotona tehnytkään. Kävi kyllä myöhemmin ilmi, kun poika kertoi kouluruoista, että pinaattikeitto oli oikein hyvää, ja ihan hyvä se kananmunanpuolikaskin siinä päällä oli. Siis ei ehkä kannata päättää makuasioista toisen puolesta, ja terveellistähän se ainakin oli.

Kävin koulua majalla melkein neljä vuotta, ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Onneksi pääsin kait joka vuosi aamuvuoroon. Olin neljännellä luokalla, kun Vartiokylän uusi koulu Kiviportintiellä valmistui, ja kävin kevätpuolen viimeisestä luokasta siellä. Koulun yhteydessä oli myös uusi, hieno kirjasto, jossa sitten kävin niin paljon kuin mahdollista.
Minulla vaihtui jossain vaiheessa opettajakin, olikohan Sipinen viimeisenä vuonna. Leena Hänninen, joka oli Leenan ja Helynkin opettaja jossain vaiheessa, on myös jäänyt mieleen, ja häneen törmäsin vielä myöhemminkin elämässä jonkun kerran. Kumma, että pysyi ”samannäköisenä” loppuun saakka. Kuoli syksyllä 2007.
Jussi Salmia, joka oli kait Karilla jossain vaiheessa opettajana, jäi myös mieleen. Oli alkuvuosina tunnettu rajuista otteistaan, mutta taisi varoitusten jälkeen vähän rauhoittua. Tarua vai totta!
Anjalla oli opettajana Ahrenberg. Äiti tunsi hänet jostain muusta yhteydestä ja taidettiin käydä kylässäkin hänen luonaan jossain vaiheessa.

Kontionmajahan oli samanaikaisesti myös urheilumaja, ja siellä järjestettiin monenlaisia tapahtumia, Hannu taisi jo mainitakin jotain laskiaisriehasta. Usein sunnuntaisin siellä oli myös hiihtokilpailuja, ja niitä käytiin ainakin katsomassa. Heimo ja Sirpa olivat kait järjestämässäkin joitakin tapahtumia, tai muuten mukana joissain majan tapahtumissa, mutta en enää muista missä roolissa, ja tämä oli jo varmaan vähän myöhemmältä ajalta.

Riitta


Kuva Kontion majan kansakoulun pihalta.